Marked to obay

Sinisilmäinen mustatukka haroi kätensä hiuksien läpi taakse kävellen puisia rappusia alas kohti ruumaa. Meri oli tänään tyyni ja aallokko lempeä. Päivä oli siis mitä suotuisin juurikin siihen mitä tuleman piti. Kaikki New Kingsdalen alueelle tuotavat Amanraan orjat ja karkurit kuului merkata. Musta merkki silmän alla maalattiin ihoon pysyvästi kertomaan, että kuninkaan mailla liikkuva Amanraalainen ei ollut ylittänyt rajoja luvatta vaan kuului kuului jollekkin. Myös liilasilmäisen vangin pitkät hiukset saisivat lähteä. Tuleva työ olisi fyysistä ja rankaa ja orjalla pitkä tukka olisi vain haitaksi. Kaleon teki mieli huokaista, hänellä oli tunne ettei tämän kertainen matkalainen ihan helpolla suostuisi moisiin toimen piteisiin. Pieni huomaamaton hymy kareili hetken miehen toisessa suupielessä, tämä liilasilmä oli kyllä taisteluntahtoinen, siitä hän piti. Tummatukka kuitenkin toivoi ettei voimaa tarvitsisi käyttää, no se jäisi nähtäväksi. Askeleet veivät tutun varmoin askelin tolppaan sidotun vaaleaihoisen nuoren luo. "Hey wake up Violet, there is some things we need to get done today", tutun tasainen ääni puhutteli pienempää.

Shiro säpsähti hereille tutun äänen kutsuessa. Violet? Mikä nimi tuo nyt oli, sidottu mietti mulkoillen saapuvaan mieheen. Ja mitä muka piti tehdä. "What needs to be done. Pienempi kysyi epäilevästi ääni hieman unisena. Hän oli aika varma että mitä tahansa mustatukka oli tekemässä niin hän ei siitä pitäisi.

Kaleo laski käsistään viereisen puisen tavaralaatikon päälle pienen tumman mustepullon. Mitään sanomatta hän kaivoi vyötaskustaan pitkähkön neulan pyöräyttäen sitä sormissaan kerran asettaen sen sitten pullon viereen laatikolle. Katsomatta tolppaan sidottuun hän jatkoi ja irroitti vyöltään hienon näköisen puukon asetellen sitten senkin muiden tavaroiden joukkoon puupinalle. "You know the people of Aman'ra aren't allowed normally in New Kingsdale?",sinisilmä kysyi rauhassa.

Sidottu katsoi epäilevästi mustepulloa joka laskettiin laatikolle, ymmärrtämättä sen tarkoitusta. Mustatukan ottaessa neulan esiin alkoivat hälytyskellot soimaan pienemmän päässä, ja tämä alkoi kiemurtelemaan köysissä. Puukko joka aseteltiin pullon viereen vain pahensi tilannetta. Shiro kyllä tiesi mihin neulaa ja mustetta käytettiin ja oli kuullut hänen kansansa merkitsemisestä kingsdalessa. Hän ei ollut vain tajunnut ajatella sitä enne tätä. Ja puukko oli varmaan hänen uhkailemiseen, vaikka se outo puukko olikin siihen tarkoitukseen. "dont you fucking dare to touch me with that thing." sano I myrkyllisesti hampaidensa välistä.

"I'm afraid I have to. You don't really wanna go there without a mark I tell you that", Kaleo totesi ja nappasi musteen käteensä ja nostaen heti perään myös neulan laatikon päältä. "All slaves need to have their mark and you probably end up dead without one. I wouldn't really care if you went there with or without one, but unfortunately we won't get any money if you are not marked", tummatukka jatkoi ja otti tarvittavat askeleet pitkätukkaisen viereen.

Pitkätukka ei todellakaan aikonut tehdä yhteistyötä tässä asiassa, ei sitten tippaakaan. Liilasilmä ei tällä hetkellä välittänyt pätkääkään mitä mies sanoi ja mitä hänelle tapahtuisi kingsdalessa, hän ei tähän suostuisi. Shiro pyristeli niin paljon kuin vain pystyi yrittäen potkia seisovaa miestä. "dont you dare! Dont you fucking dare!" tämä melkein murisi näyttäen hampaansa kaleolle.

Kaleo katsoi rimpuilevaa neutraalisti ilme värähtämättä. Avaten sitten mustepulloa hän samalla kevyesti väisti nuoremman potkuyritykset. "I tought you wouldn't like the idea", mies sanoi ja kumartui hieman katsellen samalla tarvitsiko hänen mahdollisesti yrittää väistää lisää potkuja. "But this needs to be done. So. Either I do it and you kick and scream and struggle as much as you want what most likely means the mark will be ugly as hell. Or. I do it and you are nice and quiet ending up with a clean tolerable looking mark. So how is it going to be?", sinisilmä sanoi ykskantaan katsoen valkeatukkaa nyt silmiin.

"Its not going to be anything. Because you will keep that fucking needle of me." Shiro sanoi niin myrkyllisesti kuin ikinä pystyi. Hieman rimpuili väheni, mutta ei loppunut, potkimisen tämä lopetti huomattuaan swn olevan aika turhaa, mutta pitäen silti jalat valmiina potkun jos siihen saisi tilaisuuden. "Im not letting you mark me. I won't! It will never come of. I will have it for the rest of my life." liilasilmä jatkoi pienen paniikin hiipiessä ääneen. Hän kuvitteli miltä näyttäisi jos hän koskaan pääsisi kotiin ja hänet olisi merkitty kingsdalen orjaksi. Ei köy päinsä. Ei todellakaan.

"Yes it is going to be forever. So do you want it to be forever ugly as well, because I really don't care. I you kick me when I do it I swear it will end up bad", Kaleo sanoi edelleen ääni värähtämättä ja kastoi neulanpään määrätietoisen kylmästi mustepulloon.

Neulanpää kastettiin pulloon ja Shiro ei keksinyt mitään millä voisi estää miestä tekemästä merkkiä. Ja mustatukka oli oikeassa, ei hln halunnut että merkistä kaikenlisäksi tulisi ruma ja epäonnistunut. "please don't. I'll do anything. Just don't." liilasilmä koitti vielä anella. Samalla kääntäen päänsä pois miehestä piilottaakseen kasvonsa. Pyristelykin oli melkein kokonaan loppunut.

Kaleo pudisti päätään kevyesti. "No there is nothing you can do", mies sanoi rauhassa. Tämä oli nyt saatava pois alta. Tummatukka päätti olla mainitsematta hiustenleikkuusta mitään. Siitä varmasti riemu repeäisi.. jos Kaleo olisi osannut välittää enemmän olisi hänen varmasti käynyt nuorta hieman sääliksi. Joskus aikoinaan olisi sinisilmä varmasti kyennyt tuntemaan enemmän. Nyt neutraali katse kuitenkin kohtasi liilan kylmän välinpitämättömänä. "Okay look here, let's get this over with. It is just ink", pidempi sanoi nostaen neulan muste purkista ja kumartui lähemmäs.

Shiro ei kääntänyt päätään miestä kohti vaan enemmänkin poispäin, piilottaen naamansa olkapäähänsä. Hän yritti kuumeiset miettiä mitä tehdä tai sanoa, mutta ei keksinyt mitään. Pää löi aivan tyhjää eikä mahdollisuuksiakaan näyttänyt juuri olevan. Pieni yninä vain kuului. Pyristely oli kokonaan loppunut mutta naama oli yhä visusti piilossa, eikä liilasilmä vaikuttanut itse sitä kääntävän.

Jahas. Pää ei kääntynyt eikä liilasilmäinen näyttänyt sitä kääntävän. No eipä tuo ihme ollut, tummatukka oli itseasiassa jo vähän yllättynyt siitä kuinka kivuttomasti oli saanut tämän taistelutahtoisen rauhoittumaan. Aina parempi, eipä tarvinnut lyödä tajua kankaalle tai piirtää oikeasti todella karua merkkiä oikean silmän alle. Kaleo tarttui määrätietoisen varmasti sidottua leuasta ja käänsi itseensä päin. "We need to do this now", hän totesi toiselle ykskantaan.

Vahva käsi tarttui pienemmän leuasta ja käänsi väkisin päätä. Hetken shiro pisti vastaan mutta lopulta tajusi sen olevan toivotonta. Silmät hieman kyyneleistä kiiluen katsoi sidottu anoen sinisiim silmiin. Hän ei halunnut katsoa neulaa, vaan vaan viimeisenkin kerran pyristeli vastaan, pienempi sulki silmänsä ja nipisti suunsa visusti kiinni jääden odottamaan.

Pää kääntyi vaikka voimaa piti hieman käyttää. Ei pahasti kuitenkaan. Silmät täynnä kyyneliä valkeatukkainen nuori antoi periksi sulkien luomensa lopulta ja jääden odottamaan. Sanaakaan sanomatta ja hitaasti varmoin elkein alkoi tummatukka painella mustetta neulalla ihon läpi oikean silmän alapuolelle. Miehen käsi oli vakaa ja jos nuori pysyisi paikallaan tulisi merkistä siisti.

Käsi piti pään visusti paikallaan, eikä nuorukainen olisi sitä pystynyt kääntämään vaikka olisi halunnutkin. Ei kauaa mennyt ennenkuin Shiro tunsi neulan pistävän oikean silmän alla. Pieni valittava ynähdys karkasi huulilta, ei kivusta vaan enemmänkin nöyryytyksestä ja voimattomuudesta. Hänet oli visusti sidottu tolppaan joten itsepuolustus ei ollut mahdollista. Liilasilmä painoi päänsä tolppaa vasten koittaen pitää päänsä paikallaan. Tatuoinnin tekeminen ei sattunut, hieman nipisteli, mutta pienempi olisi halunnut pyristellä, potkia ja huutaa jotta mies olisi lopettanut. Tekemisessä kesti tovi eikä sidottu avannut silmiään kertaakaan.

"It's done", Kaleo sanoi lopulta viimeolsteltyään mustan pyöreän merkin iholla. Se oli siisti ja sinisilmä oli tyytyväinen. Laivan oli määrä saapua Xian Haoon jo samana päivän puolella ja hänellä olisi paljon muutakin viimeisteltävää ennen ankkuroitumista. Aikaa tähän ei olisi tuhlata ihan mahdottoman paljon. "Now we need to cut your hair", Kaleo jatkoi suorasukaisesti perääntyen takaisin tavaralaatikolle jonka päällä tikari odotteli vuoroaan käytettäväksi. Tämä ei ollut liilasilmäisen päivä, se oli varmaa.

Merkki oli valmis ja shiro päästi henkäsiyn jota ei ollut edes tajunnut pidättelevänsä. Siinä nyt oli ja pysyi. Hän oli nyt siis virallisesti orja ja kuka tahansa joka edes vilkaisi häneen pystyi sen näkemään. Merkkiä hieman kirveli ja liilasilmä liikutteli poskeaan kokeillakseen miltä se tuntui. Sitten seuraava pommi. "what!" sidpttu huudahti. "why! Why would that be necessary. Wasn't the fucking mark enough. I let you do that, now please leave me some dignity." pienempi vaati. Eikö merkki ollut tarpeeksi. Pitikö hiuksetkin mennä. Taas alkoi rimpuilu ja Shiro valmistautui potkaisemaan heti kun kaleo vain tuli tarpeeksi lähelle. Eikö ollut tarpeeksi että hänet oli myyty. Pitikö heidän tosiaankin päättää miltä hön myös näytti.

Kaleo ei vastannut heti mitään vaan asteli varmoin askelin tikari kädessään lähemmäs. Toisen vauhkoaminen oli ymmärrettävää mutta turhaa, eikä sinisilmää liiemmin huvittanut nyt katsoa riehumista. Aika varmana tulevasta mahdollisesta potkuyrityksestä käveli hän nuoren eteen yrittämättäkään väistää jos toinen päättäisi moista yrittää. Potkaiskoon, näkipähän sitten kannattiko, voimaa nuori spiritisti ei hyökkäykseensä näin sidottuna saisi tarpeeksi tummatukkaisen kaatamiseen. Kaleo astui varman ilmeettömänä liilasilmäisen eteen, edelleen hiljaa.

Shiroa ärsytti ettei mies oikeastaan edes reagoinut hänen riehumisensa, rauhallisesti tämä vain asteli hänen eteensä puukko kädessä. Mustatukan tullessa tarpeeksi lähelle potkaisi Shiro tätä niin lujaa kuin vaikeassa tilanteessa pystyi. "Dont you fucking come near me". Ongelma ei niinkään ollut tukan leikkuu, vaikka ei sidottu sitäkään halunnut, vaan koko tilanne oli liikaa. Häntä todellakin kohdeltiin kuin kauppatavaraa, ensin merkitään ja sitten kynitään, kaikki turhautuminen, pelko ja viha tässä purkautui.

Pidempi ja vahvempi miehistä painoi sidotun jalan lujasti omallaan vasten lattiiaa. Liilasilmäinen kiemurteli ja vastusteli minkä pystyi, mutta se olisi kaikki turhaa. Kaleo ei ollut täänään juttu tuulella, eihän kyllä koskaan oikein ollut nyt kun hän sitä mietti. Sanakaan sanomatta antoi sinisilmä tikarin viiltää läpi pitkistä hopeanvalkeista hiuksista, juuri kun alla oleva nuori kirosi hänelle hampaiden välistä muristen. llman kautta hetken leijuen vaaleat suortuvat tippuivat tolppaan sidotun syliin, kuin merkkinä siitä kuinka väistämätöntä kaikki toiselle nyt olisi ja Kaleo otti käteensä varmoin ottein lisää vaaleaatukkaa valmiina leikaten vaaleihin suortuviin täysin hiljaa.

Tikari meni hiusten lävitse ja Shiro jähmettyi paikalleen tuijottamaan syliin tippuneita suortuvia. Ihan sama mitä hän teki tai kuinka paljon taisteli vastaan ei pienempi voinut asioille mitään. Hänelle tehtiin mitä haluttiin eikä hän sitä voinut estää. Hiljaisuudessa pidempi jatkoi hiusten leikkaamista. Liilasilmä vihasi tilannettaan, tätä miestä. Oikeastaan kaikkia mitä tämä edusti. Hiljaisuudessa sidottu antoi mustatukan leikata hiuksia, yhäkin syliinsä tippuneita hiuksia tujottaen.

Liilasilmäinen lakkasi pyristelemättä ja ruumaan laskeutui kylmän oloinen hiljaisuus. Hopeanvaaleathiukset tippuivat lattiealle miesten jalkoihin tikarin leikatessa yhä uudestaan läpi pitkien hiuksien ja Kaleo ei sanonut sanakaan ennenkuin lopulta viimeisetkin pitkät suortuvat olivat löytäneet tiensä lattialle ja terävä tikari oli vaille enempää leikattavaa. Tummatukka astui taakse päin ja katsoi päihitetyn näköistä liilasilmää hetken ja puhui sitten. "You are ready now, we'll get your papers at Xian Hao and continue to Port Bexton as soon as possible. Shouldn't be too long in this boat for you anymore", hän sanoi tasaisella äänellä.

Lannistuneena valkotukkaa vain vilkaisi vierellään seisovaa miestä, sanakaan sanomatta ja muuten reagoimatta. Kohta paperiasiatkin olisivat kunnossa ja sitten tämä olisi virallista. Shiro halusi pois laivasta, mutta samalla häntä pelotti mitä tapahtuisi sen jällkeen. Kuka hänet ostaisi ja minne hän joutuisi. Miten häntä kohdeltaisiin. Sinisilmä oli sanonut että oli mahdollisuus että hänet ostettaisiin kuninkaan linnaan töihin. Mutta miksi hänet sinne haluttaisiin, kingsdalen kuningashan tunnetusti vihasi hänen kanssaansa.

Kaleo keräili kamojaan puulaatikon päältä tehden lähtöä muihin odottaviin hommiin. Tehtävää ennen saapumista satamaan oli vielä paljon, ja tummatukan oli varmistettava että kaikki oli aikataulussa. Liilasilmäinen oli vaitonainen ja Kaleo käveli lähemmäs katsellen sidottua hieman arvioiden. "Your wounds are healing well. That's good", vähäsanainen sitten totesi.